Selkokieli – silta yhteiskuntaan
Artikkeli1.3.2019

Selkokieli – silta yhteiskuntaan

Monikulttuurisuuden ja -kielisyyden lisääntyessä selkokielellä on yhä enemmän käyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa. Selkokielestä on tulossa kansalaistaito moniin eri ammatteihin. Lue, kuinka jokainen voi edistää selkokielen ja sitä kautta ymmärryksen toteutumista erilaisissa puhetilanteissa.

Kumpi alla olevista lauseista on mielestäsi helpompi ymmärtää?

  • A) Useiden poliitikkojen jaettu näkemys tuntuu tällä hetkellä olevan se, että perustulo ansaitsee läheisemmän tarkastelun.

  • B) Useat poliitikot ajattelevat tällä hetkellä, että perustuloa kannattaa tutkia tarkemmin.

A-lauseen voi kuulla uutisissa poliitikon suusta. B-lause on puolestaan selkokielistetty versio A-lauseesta. Siinä ei ole muutettu lauseen merkitystä, vaan ainoastaan karsittu ymmärrystä vaikeuttavaa ainesta pois. Oliko B-lause sinusta helpompi ymmärtää kuin A-lause? Entä kuinka hyvin mielestäsi A-lauseen merkitys välittyy sellaiselle kuulijalle tai lukijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, tai jolle kielellinen hahmottaminen on muista syistä haastavaa?

Selkokieli on monille tuttu asia, mutta se käsitetään usein eri yhteyksissä eri tavoin. Toiset mieltävät selkokielen hitaasti puhutuiksi lauseiksi, ilman että sisältöä mitenkään muokataan. Toisilla taas menevät sekaisin selkeä yleiskieli ja selkokieli. Edellinen tarkoittaa muun muassa kankeuksista siivottua virkakieltä, jälkimmäinen omaa kielimuotoaan, joka on mukautettu yleiskieltä ymmärrettävämmäksi.

Selkokielelle on käyttöä sekä erityyppisissä teksteissä että suullisissa vuorovaikutustilanteissa. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokielestä on hyötyä myös esimerkiksi vanhusten ja maahanmuuttajien keskuudessa. Koska käyttäjäryhmillä on erilaisia tarpeita, selkokielen kehittämisessä on jouduttu tekemään kompromisseja. Kuitenkin yhteinen selkokieli palvelee nykyään kaikkia käyttäjiään varsin hyvin.

Suomessa selkokieltä kehittää Kehitysvammaliiton Selkokeskus, jonka tavoitteena on edistää selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria. Selkokeskuksen asiantuntija Leealaura Leskelä on laatinut yhdeksän kohdan ohjeet, joiden avulla jokainen voi edistää selkokielen ja sitä kautta ymmärryksen toteutumista erilaisissa puhetilanteissa.

  1. Kuuntele puhekumppanisi viestiä
  2. Anna aikaa (selkokielinen keskustelu voi edetä verraten hitaasti)
  3. Käytä helppoja rakenteita.
  4. Puhu luonnollista puhekieltä.
  5. Puhu rauhallisesti ja luonnollisella tavalla.
  6. Kysy, saatko korjata.
  7. Kysy, jos et ymmärrä.
  8. Korjaa väärinymmärrys.
  9. Piirrä, kirjoita, esitä.

Monikulttuurisuuden ja -kielisyyden lisääntyessä kyseisillä ohjeilla on yhä enemmän käyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa. Selkokielestä on tulossa kansalaistaito moniin eri ammatteihin. Kun asiakaspalvelussa työskentelevä kohtaa alkuvaiheen suomen kielen oppijan, hän saa asiansa varmimmin läpi käyttämällä selkokieltä. Näin esimerkiksi myyntitilanteessa ostajalle voidaan tehdä selväksi, mitä hänelle todella on myyty. Kommunikaatiokatkoksilta ja riitatilanteilta todennäköisesti vältytään.

Selkokielistä kirjallisuutta

Osallisuutta yhteiskuntaan voidaan vahvistaa selkokielisen kirjallisuuden avulla. Tämä antaa selkokieltä tarvitseville myös mahdollisuuden päästä nauttimaan kirjallisuuden hyödyistä ja iloista. Selkokielistä kirjallisuutta julkaistaan jatkuvasti yhä enemmän, mutta lisätarve sille on silti kova.

Joulukuussa julkaistu Liisa Pyykkösen kirjoittama Juttuja Suomesta – selkokielinen lukemisto luo osaltaan siltaa selkokielen käyttäjien ja kirjallisuuden välille. Teos on suunnattu erityisesti suomea opiskelevien maahanmuuttajien tarpeisiin.

Juttuja Suomesta -kirja sisältää kaunokirjallisia novelleja ja lyhyitä tietotekstejä, jotka käsittelevät lukijalle läheisiä aiheita. Tarinat kuvaavat, mitä muutamalle henkilölle tapahtuu yhden vuoden aikana. Kirjassa on runsaasti arkielämän keskusteluja ja asiointitilanteita. Osa teksteistä liittyy eri vuodenaikoihin, luonnonilmiöihin ja juhlapäiviin. Nämä asiat ovat yleensä ihmisille tärkeitä, ja niistä puhutaan paljon.

Tietotekstit käsittelevät Suomen kulttuuria, yhteiskuntaa ja ihmisten elämäntapoja. Monet tekstit tarjoavat erilaisia ohjeita, jotka liittyvät päivittäiseen elämään, kuten kodin- ja terveydenhoitoon. Useimmat tietotekstit edustavat korkeampaa kieli- ja abstraktiotasoa kuin kuvitteelliset tarinat.

Kielen oppimisen ohella kirja lisää lukijan tietoutta Suomesta ja ymmärrystä suomalaisuudesta.

Lue lisää Juttuja Suomesta -oppimateriaalista.

Lähteet: Kotimaisten kielten keskus ja Selkokeskus

Liisa Pyykkönen
Suomen kielen opettaja ja Juttuja Suomesta -kirjan kirjoittaja
Kai Löfgren
Kustannustoimittaja ja suomen kielen opettaja
Uutiskirje14.8.2019

Finn Lecturan elokuun uutiskirje

Artikkeli8.7.2019

Joko olet tutustunut opettajan esitysmateriaaliin? Katso video!

Uutinen8.7.2019

Asiakaspalvelu suljettu 8.7.–19.7.2019